Voimavarakeskeinen työnohjaus
Voimavarakeskeinen työnohjaus lähtee liikkeelle Sinun tai Teidän (ryhmä)
tarpeistanne sekä tästä hetkestä. Työnohjaus rakennetaan yhdessä
käyttäen dialogisuutta, narratiivisuutta, reflektiivisyyttä ja
ratkaisukeskeisyyttä työvälineinä.
Voimavarakeskeisessä työnohjauksessa voi työntekijä ja/tai työyhteisö
uudistua ja kehittyä omassa työssään.
Siinä on myös mahdollisuus lisätä omaa työmotivaatiota,
työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista.
Dialogisuus on yhdessä ajattelemista. Se on yhdessä ihmettelyä,
asioiden äärellä viivähtämistä ja erilaisten ajatusten kohtaamista.
Moninaisuutta tukevassa ja elävässä keskusteluilmapiirissä mahdollistetaan
erilaisten näkökulmien vuorovaikutuksellinen kohtaaminen.
Yhteisten kohtaamisten kautta, keskittyen tässä hetkessä olemiseen,
rakennetaan uutta ymmärrystä ihmisten välille. Dialogista keskustelua
ei ohjaa se mitä minä haluan tietää vaan se mitä Sinä haluat sanoa.
Narratiivisuus, ”tarinat tuottavat todellisuutta”.
Meillä kaikilla on tarinamme, jota elämme todeksi.
Vaihtoehtoiset tarinat synnyttävät uusia merkityksiä, kokemuksia ja
toimintaa työntekijöissä ja työyhteisöissä.
Vaihtoehtoisten, rakentavampien tarinoiden löytymiseen ja ymmärtämiseen
tarvitaan niitä henkilöitä, jotka ovat olleet alkujaan ymmärtämässä
ongelmallista tarinaa. Tätä kautta muutoksesta syntyy vahvemmin totta.
Reflektiivisyys on tietoista, yhdessä asioiden, ajatuksien, tunteiden,
merkitysten, suhteiden ja toiminnan tarkastelua.
Se on asioiden harkitsevaa pohtimista.
Reflektiivinen keskustelu luo tilaa, erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia,
joita uudelleen suhteutetaan tähän hetkeen.
Ratkaisukeskeisyys on työntekijän ja työyhteisön oman toimijuuden ja
voimavarojen löytämistä sekä vahvistamista. Kaikesta löytyy jotain mikä toimii.
Työelämän haasteet näyttäytyvät tavoitteina,
joihin pyritään löytämään uusia näkökulmia ja ratkaisuja.
Työnohjauskäytänteet:
Tilaajan kanssa keskustellaan työnohjauksen tarpeesta ja
tavoitteista alustavasti. Työnohjausprosessi on alusta alkaen
luottamuksellinen ja työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus.
Työnohjauksesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa määritellään
käytänteet, eli työnohjauksen kesto, -tiheys ja laskutus.
Tapaamistiheys tyypillisimmillään on 2 – 4 viikon välein ja
kestoltaan tarpeen mukaista, mikä voi tarkoittaa mm. muutamaa
käyntikertaa tai usean vuoden kestoista prosessia.
Yksilötyönohjaus 45 min / kerta tai 90 min / kerta.
Ryhmätyönohjaus 90 min / kerta.
Yhteisötyönohjaus 90 min / kerta.
Esimiestyönohjaus 90 min / kerta.
Työnohjauksen alkaessa jokaisella ohjattavalla on itsellään
oikeus päättää, mitä ja miten haluaa asioista kertoa työnohjaustilanteessa.
Jokaisella työnohjattavalla on myös vastuu siitä, että he nostavat esiin
itselleen merkityksellisiä asioita.
Ryhmätyönohjauksille tyypillistä on se, että turvallisuus ja luottamus
tilanteeseen muodostuvat hiljalleen ja useimmiten se vaatiikin
pidemmän ajan päästä tavoitteisiin.
Työnohjausprosessin alkuvaiheessa yhdessä ohjattavien kanssa
luodaan salliva ja avoin keskustelutila ja laaditaan työnohjaukselle tavoitteet.
Ohjaaja voi tarvittaessa antaa työnohjauksen päätyttyä palautteen tilaajalle.
Palaute käsittelee mitä aihepiirejä työnohjauksessa on käsitelty.
Työnohjausprosessi on luottamuksellinen, joten palautteessa ei tule ilmi
ohjausten sisältöä.
